Ristiäiskakkuja

Ihanan pienen tyttövauvan ristiäisiin toivottiin mansikkakermakakkua. Itse en erityisemmin kermakakuista pidä ja siksi niitä on tullut tehtyä vähemmän. Ja jotenkin inspiraatiokin oli täysin kateissa, pää oli täynnä ideoita ihanista, tyylikkäistä massapintaisista kakuista ja kaikki kermakakut näyttivät niin tylsiltä. :D No kermakakku siitä tietenkin tuli, kun sellainen haluttiin.

Kakku oli kokonaan laktoositon ja gluteeniton. Laktoositon kerma lisäsi tuskaani kermakakkujen kanssa. Tuntui, ettei sitä saa tarpeeksi tukevaksi millään, vaikka lisäsin joukkoon vaniljakreemijauhettakin. Enkä ollut tyytyväinen siihen, miten sileäksi kakun pinnan sain. Täytteenä taisi olla mansikkamoussea.

Oman mielenkiintonsa toi sokerimassakukat kerman päällä. Kaikissa ohjeissa käsketään laittaa sokerimassakoristeet kerman päälle juuri ennen tarjollepanoa, koska massa sulaa kostean kerman päällä. Ja tämän kakun piti ensin matkata tunti autossa, lämpimän kosteassa kesäsäässä, sitten vielä odottaa kastetilaisuuden ajan jääkaapissa, ennen kuin lopulta päätyisi pöytään. Pelkäsin, että kukat olisivat yhtä vaaleanpunaista mömmöä siinä vaiheessa. Päätin kuitenkin laittaa kukat kakun päälle itse ja kokeilin jossain näkemääni vinkkiä ja valelin sulatettua valkosuklaata kukkien alapuolelle, jolloin kukka ei olisi suoraan kerman päällä. Kukat olivat kuitenkin säilyneet hienosti kakkupöytään saakka.

Jäljelle jääneellä kermavaahtotilkalla tein muuten tieteellistä tutkimusta. Laiton kerman päälle kaksi sokerimassakukkaa, toisen suklaavuorauksella ja toisen ilman ja lautasen jääkaappiin. Halusin nähdä, miten kauan kukat säilyvät hyvänä. Ja lopputuloksena oli, että vielä viiden tunnin kuluttua kukat olivat ihan kelvollisen näköisiä. Suklaattomasta kukasta oli ehkä aavistuksen väri levinnyt kermaan, mutta molemmat kukat olivat ihan kukan näköisiä ja kiinteitä. Taisipa vielä seuraavana aamunakin olla kohtuullisen näköisiä kukkia.

Lisäksi tein vielä pienen varakakun, jos kakkua menisikin odotettua enemmän. Sen tein massapintaisena. Päälle tein Kakkuhelmen kirjan ohjeiden mukaan pupukoristeen.

Myös tämä kakku oli laktoositon, gluteeniton ja piti sisällään saman mansikkatäytteen kuin varsinainen kakkukin. Pallukoihin suihkaisin hieman helmiäistä.

Sokerimassan kanssa meinasi olla todellinen tuska. Juuri tänä viikonloppuna oli todella kostea ilma, trooppinen melkeinpä ja massasta tuli tosi tahmeaa. Melkein itkua vääntäen kaulin massaa ja se tarttui alustaan kerta toisensa jälkeen. Lopulta laitoin hirvittävän kerroksen tomusokeria ja lisäsin sitä koko ajan kaulimisen välissä ja sain kuin sainkin massan kaulittua ja nostettua kakun päälle. Kakun pinta kuvassakin näyttää kiiltävältä, johtuen ilmankosteudesta. Vieläkin hirvittää muistella sitä epätoivoa. :D