Syntymäpäiväkakkuja

Tässä kahden viime syksynä pyöreitä vuosia täyttäneen naisen syntymäpäiväkakkuja.

Tämä lilansävyinen kakku sai innoituksensa mustikkaisesta täytteestään. 

Tähän kakkuun toivottiin päivänsankarin lempikarrastukseen eli kutomiseen liittyvää koristelua. Erityisesti toivottiin jussisukkaa. 30 hengen kakun välissä oli suklaa- ja vadelmamousset.

Tähän kakkuun toivottiin kermaista reunusta, muuten sain vapaat kädet. Olin pyöritellyt mielessäni aurinkoisen keltaisia kukkaideoita ja tähän päätin toteuttaa ideani. Mukaan pääsi ripaus limenvihreää. 

 

My little ponies

Tällä kakulla juhlittiin sisaruksen synttäreitä maaliskuussa. Toiveena oli Rainbow Dash ja Shining Armor -ponit. Lisäksi kakkuun haluttiin kermareunukset.

Vähän kauhistutti tuo kerma, kun en niin kovin paljoa ole pursotellut. Pitäisi oikein ottaa asiaksi ja harjoitella erilaisia pursotustekniikoita, ettei se tuntuisi niin vaikealta. Olin kuitenkin ihan tyytyväinen näihin pursotuksiin. Vaikka täytyy sanoa, että aikaa näihin taisi mennä enemmän kuin ihan massalla päällystämiseen. Massoittamiseen kun on jo tullut kunnon rutiini ja tekniikka on hallussa.

Kakku taisi olla 15 hengelle ja välissä oli lakritsimoussea.

Kyllä se vanha sanonta pitää paikkansa, että harjoitus tekee mestarin. Ensimmäiset ponit oli niin vaikeita tehdä ja niiden tekemiseen nysvääntyi ikuisuus. Nyt tulee jo kohtalaisen helposti ihan tunnistettavia poneja. Lisää harjoitusta poneihin vaan. 

 

Suklaakermakakku

Veljeni lapset viettivät yhteisjuhlia jokin aika sitten, emmekä me päässeet paikalle. Kävimme myöhemmin juhlimassa ja lupasin tehdä kakun tuliaisiksi. Toiveena oli, että kakku ei olisi kovin makea. Ei siis sokerimassaan päälle. Jälleen kerran totesin, että pursottaminen on pirun vaikeaa. Sitä pitää ehdottomasti harjoitella ja harjoitella.

Kuvat nappasin vasta paikan päällä laitettuani koristeet kakkuun. Taustana toimii tiskipöytä. :D :D

Täytteenä tässä pikkuisessa kakussa oli toiveen mukainen mansikkamousse. Päällinen on suklaakermaa. Tytölle tein koristeeksi pupun, koska hän pitää pupuista. Poika sai koristeeksi formulan, koska pojat jostain syystä pitävät autoista. :)

 

Hello Kitty

Nuoremman tyttäreni yksivuotisjuhliin muutama vuosi sitten tein Hello Kitty kakun. Kakku oli suhteellisen helppo tehdä. Kääretorttupohjia, täytettä. Lopuksi muotoilin mallin avulla Kittyn pään muotoiseksi ja pyöristelin vähän kulmia. Pinnoitus tuli helposti kermasta pursottamalla. Silmät, nenä ja viikset on pikeeriä. Rusetinkin tein alunperin pikeeristä, mutta se hajosi ja tein uuden sokerimassasta.

Silmät menivät turhan lähelle toisiaan, se kyllä harmitti. Täyteestä ei enää ole muistikuvia.

Prinsessalinnakakku

Tämä helppotekoinen prinsessalinnakakku on kahden vuoden takaa, kun juhlimme tyttäreni 4-v synttäreitä prinsessateemaan. Ohjeet tähän löytyy Wiltonin pienestä kakunkoristeluvihkosesta, joka oli ensimmäinen ostamani ohjekirja. Aloittelijanoppaassa on suhteellisen yksinkertaisia malleja sekä ohjeita ja vinkkejä niiden tekemiseen.

Pinta on kuorrutettu ja pursotettu vaaleanpunaisella kermalla. Ohjeessa pinta oli tehty voikreemistä, mutta kerma tuntui luontevammalta ja maukkaammalta vaihtoehdolta.Torneina on kahdenlaisia jäätelötötterön vohveleita. Päällimmäisiä joutui varovasti murentamaan reunasta, jotta ne sai mahtumaan alempien päälle. Koristeeksi löytyi valkoisia ja vaaleanpunaisia pallokarkkeja.

Täytteestä ei enää ole mitään hajuakaan.

Barbapaavokakku

Tämän kakun tekemisestä tulee keväällä jo 3 vuotta. Tyttäreni täytti silloin 3 vuotta ja sen hetken ehdoton suosikki oli Barbapapojen Barbapaavo. Mikään muu ei ollut yhtään mitään ja lahjoistakin taisi kelvata vain ne Barba-aiheiset.

Näitä vanhoja kakkuja katsellessa huomaa, miten taidot onkin karttuneet tässä vuosien varrella. Tämä taisi olla neljäs ei-niin-perinteinen-mansikkakermakakku, jonka tein. Ja kun vaatimuksena oli Barbapaavo, siinä vaiheessa pursottaminen oli ainut tapa toteuttaa kakku. Nyt tekisin hienoja hahmoja sokerimassasta, mutta tuolloin en vielä sitä taitoa hallinnut. Eikä muuten niin kauhean siisti ole tämänkään työjälki.

En enää tietenkään muista, mitä kakun sisällä oli. Sen muistan, että kunnon punaisen värin saaminen oli työn takana. Käytin pastaväriä ja rehellisen kirkkaanpunaisen saamiseen taisi mennä puoli purkkia. Tein näitä kakkuja kaksi, perättäisinä viikonloppuina ja pelkäsin koko ajan, että väri loppuu kesken toista kakkua tehdessä.

Se toisen viikonlopun paavokakku oli paljon siistimmän ja tasaisemman näköinen, mutta siitä ei tietenkään kukaan ollut ottanut kunnon kuvaa.

Ristiäiskakkuja

Ihanan pienen tyttövauvan ristiäisiin toivottiin mansikkakermakakkua. Itse en erityisemmin kermakakuista pidä ja siksi niitä on tullut tehtyä vähemmän. Ja jotenkin inspiraatiokin oli täysin kateissa, pää oli täynnä ideoita ihanista, tyylikkäistä massapintaisista kakuista ja kaikki kermakakut näyttivät niin tylsiltä. :D No kermakakku siitä tietenkin tuli, kun sellainen haluttiin.

Kakku oli kokonaan laktoositon ja gluteeniton. Laktoositon kerma lisäsi tuskaani kermakakkujen kanssa. Tuntui, ettei sitä saa tarpeeksi tukevaksi millään, vaikka lisäsin joukkoon vaniljakreemijauhettakin. Enkä ollut tyytyväinen siihen, miten sileäksi kakun pinnan sain. Täytteenä taisi olla mansikkamoussea.

Oman mielenkiintonsa toi sokerimassakukat kerman päällä. Kaikissa ohjeissa käsketään laittaa sokerimassakoristeet kerman päälle juuri ennen tarjollepanoa, koska massa sulaa kostean kerman päällä. Ja tämän kakun piti ensin matkata tunti autossa, lämpimän kosteassa kesäsäässä, sitten vielä odottaa kastetilaisuuden ajan jääkaapissa, ennen kuin lopulta päätyisi pöytään. Pelkäsin, että kukat olisivat yhtä vaaleanpunaista mömmöä siinä vaiheessa. Päätin kuitenkin laittaa kukat kakun päälle itse ja kokeilin jossain näkemääni vinkkiä ja valelin sulatettua valkosuklaata kukkien alapuolelle, jolloin kukka ei olisi suoraan kerman päällä. Kukat olivat kuitenkin säilyneet hienosti kakkupöytään saakka.

Jäljelle jääneellä kermavaahtotilkalla tein muuten tieteellistä tutkimusta. Laiton kerman päälle kaksi sokerimassakukkaa, toisen suklaavuorauksella ja toisen ilman ja lautasen jääkaappiin. Halusin nähdä, miten kauan kukat säilyvät hyvänä. Ja lopputuloksena oli, että vielä viiden tunnin kuluttua kukat olivat ihan kelvollisen näköisiä. Suklaattomasta kukasta oli ehkä aavistuksen väri levinnyt kermaan, mutta molemmat kukat olivat ihan kukan näköisiä ja kiinteitä. Taisipa vielä seuraavana aamunakin olla kohtuullisen näköisiä kukkia.

Lisäksi tein vielä pienen varakakun, jos kakkua menisikin odotettua enemmän. Sen tein massapintaisena. Päälle tein Kakkuhelmen kirjan ohjeiden mukaan pupukoristeen.

Myös tämä kakku oli laktoositon, gluteeniton ja piti sisällään saman mansikkatäytteen kuin varsinainen kakkukin. Pallukoihin suihkaisin hieman helmiäistä.

Sokerimassan kanssa meinasi olla todellinen tuska. Juuri tänä viikonloppuna oli todella kostea ilma, trooppinen melkeinpä ja massasta tuli tosi tahmeaa. Melkein itkua vääntäen kaulin massaa ja se tarttui alustaan kerta toisensa jälkeen. Lopulta laitoin hirvittävän kerroksen tomusokeria ja lisäsin sitä koko ajan kaulimisen välissä ja sain kuin sainkin massan kaulittua ja nostettua kakun päälle. Kakun pinta kuvassakin näyttää kiiltävältä, johtuen ilmankosteudesta. Vieläkin hirvittää muistella sitä epätoivoa. :D