Nuoremman tyttären 6v synttäreitä juhlittiin jo ennen joulua. Hänen(kin) suosikkejaan ovat kaikki ponit ja erityisesti Rainbow Dash. Päivänsankari halusi kaverisynttäreistään naamiaiset ja halusi pukeutua ponien Equestrian girlsien Rainbow Dashiksi. Valmista asua ei niin vain löytynyt, joten ompelin hänelle sellaisen. Tavalliseen valkoiseen t-paitaan piirsin söpöyskuvion kangastusseilla, mustista legginseistä pätkäisin lahkeet poikki. Hameen ja jakun ompelin, samoin kuin säärystimet ja rannekkeet. Kengät olivat kaikista haasteellisin projekti, sillä mistään ei löytynyt pitkävartisia tennareita lasten koossa ja vielä oikean värisenä. Ei edes maailmalta. Lopulta ostin sinistä kangasta ja tein kengät prisman alekopasta löytyneiden tennareiden päälle. Niistä tuli oikein mainiot, vaikka itse sanonkin. Peruukki löytyi ebayn kautta Kiinasta.
Neidillä oli kovin tarkat ohjeet meikistä ja äiti yritti saada kasvomaalauksen onnistumaan. Samaa naamiaisasua käytettiin sukulaisille lähteneeseen synttärikutsuun.
Sateenkaariteemalla keksittiin tarjottavaa. Kaverisynttäreille laitettiin jäätelökakku. Ostin kolme vaniljajäätelöpakettia, pehmensin aina puolipakettia ja sekoitin värin. Jäädytin jäätelön kelmutettuun kolmen litran muovirasiaan väri kerrallaan. Ennen tarjollepanoa leikkasin reunat siistiksi ja päälle laitettiin muovinen Rainbow Dash. Vähän reunalla väri levisi, kun leikkasin, mutta ei se menoa haitannut.
Tarjolla oli myös sateenkaaren värein koristeltuja popseja...
...sekä sateenkaaripikkuleipiä...
...sekä sateenkaren väreillä täytettyjä pikkuleipiä.
Tarjolla oli myös porkkanamuffineja, joihin suunniteltiin netistä löytyneen idean perusteella sinistä kuorrutusta ja sateenkaariremmistä tehtyä sateenkaarta. Yllättäen sellaisia remmejä ei löytynytkään Vaasan Makuunista, joka oli ainut paikallinen vaihtoehto. Koska olin unohtanut asian ja remmien etsiminen oli jäänyt viimeiselle viikolle, vähän riskillä päädyin tilaamaan remmit netistä. Remmit päätyivät postin lajitteluvirheen vuoksi takaisin lajitteluun Seinäjoelle ja tulivat yllättäen vasta juhlien jälkeisenä maanantaina, päivän myöhässä. Siksi turvauduimme B-suunnitelmaan ja laitoimme neonvärisiä koristerakeita muffinien päälle.
Tarjoilupöydän taustalle laitoin sateenkaaren värisen tylliverhon. Tylliä voi käyttää myöhemmin vaikka mihin mielenkiintoiseen projektiin.
Kertakäyttöastiat oli teeman mukaiset.
Sukulaisten juhliin tein ihan oikean kakun. Päivänsankarin toiveesta kakun välissä oli suklaa- ja mansikkamousset. Kakku oli gluteeniton ja laktoositon.
Kakun päälle tein sokerimassaponin ja sateenkaaren.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cake pops. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cake pops. Näytä kaikki tekstit
maanantai 28. maaliskuuta 2016
maanantai 18. toukokuuta 2015
Lego Friends synttärit
Vanhemman tyttäreni kahdeksatta synttäripäivää juhlittiin Lego Friends -teemalla. Siihen olikin yllättävän helppo keksiä kivoja ideoita. Päätimme käyttää koristelussa neljää legoissa olevaa väriä: vaaleanpunaista, lilaa, vaaleansinistä ja limenvihreää. Pöytään ja tarjoilupöytään sai helpot ja kivat koristeet tyttöjen legoseteistä.
Tarjoilupöydän taakse laitettiin kreppipaperinauhoja, samaan sävyyn. Viime vuoden merenneitosynttäreillä meillä oli sinisiä ja vihreitä nauhoja ja aviomies silloin naureskeli, kun käärin nauhoja juhlien jälkeen rullalle, niissä oli kyllä kamalan kovat työ. Mutta nyt oli kiva ottaa vaaleansiniset ja limet valmiiksi pätkityt nauhat käyttöön.
Myös tarjottavien värimaailma liikkui samoilla linjoilla. Popsit on meillä se juhlien kestosuosikki, jota tytöt aina haluavat ja joka myös maistuu lapsille.
Muffinien koristelussa käytin apuna itse tekemääni silikonimuottia, jolla sai kätevästi tehtyä legopalikoita, tietysti samoissa teemaväreissä.
Lisäksi samaan sävyyn kuorrutetut pikkuleivät, jotka myös menivät hyvin kaupaksi.
Karkeille tein legopalikoista tarjoiluastian. Vähän meinasi olla hankaluuksia löytää tämän sävyisiä palikoita. Perusvärejä oli kaupat pullollaan. Vasta ihan viikko ennen juhlia tuli kaupppoihin näitä tyttömäisiä sävyjä sisältäviä pakkauksia ja olihan se ihan pakko yksi pakkaus ostaa, niin saatiin kiva tarjoiluastia.
Lastenjuhlilla kakku on aina vähän ongelmallinen, kun monet lapset eivät sitä tahdo syödä ja on kamalaa heittää roskiin hyvää kakkua. Pienemmän tyttären synttäreille tein jäätelökakun ja samalla linjalla jatkettiin nytkin, tosin legoteemalla. Tästä tuli mielestäni oikein kivan näköinen ja teemaan sopiva. Ostin kaksi pakettia kutakin jäätelöä. Kolme pakettia asettelin päällekäin ja lopuista leikkasin ohuita siivuja, joista otin pyöreällä muotilla nupit legoihin. Jos ei halua ostaa kahta pakettia, kun toisesta jää aika paljon ylimääräistä, voi jätskilegoista tehdä vähän pienemmät, esim. kolmen nupin palikat, jolloin siitä loppupaketista voi tehdä ne nupit. Toki se ylijäämä jäätelökin yleensä sieltä pakastimesta tulee syötyä tai tarjottua vieraille joskus myöhemmin.
Olisin itse halunnut sovittaa jäätelötkin teemaväreihin, mutta tytär halusi ehdottomasti suklaajäätelöä ja siksi mukana on ruskeaa. Niin ja aviomies ei osannut lukea kauppalappua ja toi päärymäjäätelön tilalta päärynä-vaniljaa, jolloin vihreä palikka on kaksivärinen. Mutta ihan kiva kokonaisuus tuli näinkin. Koristeeksi tytär valitsi viisi legohahmoa.
Ehkä viisi minuuttia ennen juhlien alkua muistin kakkukynttilät, eikä niitä tietenkään löytynyt. Kaapin perukoilta löysin viime vuodesta jääneet kynttilät, joista osaa oli jo poltettu. Mutta sain ne kivasti aseteltua legopalikoiden päälle pidemmät taakse ja pätkät eteen.
Yritimme keksiä legoteemaan sopivaa ohjelmaa ja löysimme netistä muutamia kivoja ideoita. Päätimme askarrella legokoruja. Tytär yritti koulussa selvittää kenellä kavereista on reiät korvissa ja kun kaikilla ei ollut ja poikiakin juhliin kutsuttiin, piti keksiä jotain muutakin kuin korvikset. Lopulta päätimme, että kaikki saavat askarrella kaksi korua, korvikset, sormuksen, hiuspinnin tai avaimenperän (joka oli lähinnä pojille tarkoitettu vaihtoehto). Näissä askarteluissa meni kauemman aikaa kuin mihin olin varautunut, joten toinen leikki jäi kokonaan pois. Olimme ostaneet pieniä legopusseja ja tarkoituksena oli tehdä niitä pareittain niin, että toisella on silmät sidottuina. Sokkona olevan tehtävänä on kasata legosetti ja näkevä pari antaa suullisia ohjeita siitä, miten setti kasataan. Olin onnistunut saamaan kivoja Lego Friends settejä Br-lelun tarjouksesta, joten niihin ei mennyt kovin paljoa rahaa.
Legokoruihin ostin muutamasta nettikaupasta sormuspohjia, korvakorukoukkuja, hiuspinniaihioita ja avaimenperäketjuja. Lisäksi hankin pieniä kierrettäviä renkuloita, joilla legot sai kiinnitettyä. Legot tilasin legokauppa Piipoosta, josta saa tilata yksittäisiä legoja erikokoisina ja -värisinä. Tilasimme pussillisen pieniä paloja ja nuppeja ja kukkia ja kaikenlaista, eikä hintaa tullut kuin muutama kymppi, vaikka tilasimme aika reilusti ylimääräisiäkin paloja, että olisi valinnanvaraa. Aviomies porasi legoihin pieniä reikiä, joihin ripustuskoukut ruuvattiin. Tässä muutama kuva valmiista koruista.
Tyttäreni halusi antaa kavereille pienen lahjan ja leegoteemalla menille niissäkin. Pikkuisiin käsidesipulloihin laitettiin muutama legopalikka. Niistä ei tainnut tulla otettua yhtään kuvaa. Ulko-oveen tehtiin sinisestä legoalustasta kyltti, johon oli legoista muotoiltu numero 8. Siitäkään en ehtinyt napata kuvaa ennenkuin joku tuholainen teki numerosta omat versionsa. :D
Tarjoilupöydän taakse laitettiin kreppipaperinauhoja, samaan sävyyn. Viime vuoden merenneitosynttäreillä meillä oli sinisiä ja vihreitä nauhoja ja aviomies silloin naureskeli, kun käärin nauhoja juhlien jälkeen rullalle, niissä oli kyllä kamalan kovat työ. Mutta nyt oli kiva ottaa vaaleansiniset ja limet valmiiksi pätkityt nauhat käyttöön.
Myös tarjottavien värimaailma liikkui samoilla linjoilla. Popsit on meillä se juhlien kestosuosikki, jota tytöt aina haluavat ja joka myös maistuu lapsille.
Muffinien koristelussa käytin apuna itse tekemääni silikonimuottia, jolla sai kätevästi tehtyä legopalikoita, tietysti samoissa teemaväreissä.
Lisäksi samaan sävyyn kuorrutetut pikkuleivät, jotka myös menivät hyvin kaupaksi.
Karkeille tein legopalikoista tarjoiluastian. Vähän meinasi olla hankaluuksia löytää tämän sävyisiä palikoita. Perusvärejä oli kaupat pullollaan. Vasta ihan viikko ennen juhlia tuli kaupppoihin näitä tyttömäisiä sävyjä sisältäviä pakkauksia ja olihan se ihan pakko yksi pakkaus ostaa, niin saatiin kiva tarjoiluastia.
Lastenjuhlilla kakku on aina vähän ongelmallinen, kun monet lapset eivät sitä tahdo syödä ja on kamalaa heittää roskiin hyvää kakkua. Pienemmän tyttären synttäreille tein jäätelökakun ja samalla linjalla jatkettiin nytkin, tosin legoteemalla. Tästä tuli mielestäni oikein kivan näköinen ja teemaan sopiva. Ostin kaksi pakettia kutakin jäätelöä. Kolme pakettia asettelin päällekäin ja lopuista leikkasin ohuita siivuja, joista otin pyöreällä muotilla nupit legoihin. Jos ei halua ostaa kahta pakettia, kun toisesta jää aika paljon ylimääräistä, voi jätskilegoista tehdä vähän pienemmät, esim. kolmen nupin palikat, jolloin siitä loppupaketista voi tehdä ne nupit. Toki se ylijäämä jäätelökin yleensä sieltä pakastimesta tulee syötyä tai tarjottua vieraille joskus myöhemmin.
Olisin itse halunnut sovittaa jäätelötkin teemaväreihin, mutta tytär halusi ehdottomasti suklaajäätelöä ja siksi mukana on ruskeaa. Niin ja aviomies ei osannut lukea kauppalappua ja toi päärymäjäätelön tilalta päärynä-vaniljaa, jolloin vihreä palikka on kaksivärinen. Mutta ihan kiva kokonaisuus tuli näinkin. Koristeeksi tytär valitsi viisi legohahmoa.
Ehkä viisi minuuttia ennen juhlien alkua muistin kakkukynttilät, eikä niitä tietenkään löytynyt. Kaapin perukoilta löysin viime vuodesta jääneet kynttilät, joista osaa oli jo poltettu. Mutta sain ne kivasti aseteltua legopalikoiden päälle pidemmät taakse ja pätkät eteen.
Yritimme keksiä legoteemaan sopivaa ohjelmaa ja löysimme netistä muutamia kivoja ideoita. Päätimme askarrella legokoruja. Tytär yritti koulussa selvittää kenellä kavereista on reiät korvissa ja kun kaikilla ei ollut ja poikiakin juhliin kutsuttiin, piti keksiä jotain muutakin kuin korvikset. Lopulta päätimme, että kaikki saavat askarrella kaksi korua, korvikset, sormuksen, hiuspinnin tai avaimenperän (joka oli lähinnä pojille tarkoitettu vaihtoehto). Näissä askarteluissa meni kauemman aikaa kuin mihin olin varautunut, joten toinen leikki jäi kokonaan pois. Olimme ostaneet pieniä legopusseja ja tarkoituksena oli tehdä niitä pareittain niin, että toisella on silmät sidottuina. Sokkona olevan tehtävänä on kasata legosetti ja näkevä pari antaa suullisia ohjeita siitä, miten setti kasataan. Olin onnistunut saamaan kivoja Lego Friends settejä Br-lelun tarjouksesta, joten niihin ei mennyt kovin paljoa rahaa.
Legokoruihin ostin muutamasta nettikaupasta sormuspohjia, korvakorukoukkuja, hiuspinniaihioita ja avaimenperäketjuja. Lisäksi hankin pieniä kierrettäviä renkuloita, joilla legot sai kiinnitettyä. Legot tilasin legokauppa Piipoosta, josta saa tilata yksittäisiä legoja erikokoisina ja -värisinä. Tilasimme pussillisen pieniä paloja ja nuppeja ja kukkia ja kaikenlaista, eikä hintaa tullut kuin muutama kymppi, vaikka tilasimme aika reilusti ylimääräisiäkin paloja, että olisi valinnanvaraa. Aviomies porasi legoihin pieniä reikiä, joihin ripustuskoukut ruuvattiin. Tässä muutama kuva valmiista koruista.
Tyttäreni halusi antaa kavereille pienen lahjan ja leegoteemalla menille niissäkin. Pikkuisiin käsidesipulloihin laitettiin muutama legopalikka. Niistä ei tainnut tulla otettua yhtään kuvaa. Ulko-oveen tehtiin sinisestä legoalustasta kyltti, johon oli legoista muotoiltu numero 8. Siitäkään en ehtinyt napata kuvaa ennenkuin joku tuholainen teki numerosta omat versionsa. :D
maanantai 23. helmikuuta 2015
Seikkailija Dora synttärit
Nuoremman tyttäreni 5v synttäreitä vietettiin marraskuun lopussa Seikkalija Dora teemalla. Sukulaisille lähti meille perinteiseen tapaan miehen tekemällä kuvalla varustettu kutsu. Tyttärellä taisi olla paljon toiveita tämän kuvan suhteen, ainakin hänellä piti olla balettipuku ja kuvaan piti tulla perheemme uusin jäsen, kissa.
Kaverirynttäreille en viitsinyt tällä kertaa kovin monimutkaista kakkua tehdä, kun tuon ikäisille ei kakku oikein hyvin maistu. Päätimme päivänsankarin kanssa tehdä jäätelökakun, jonka päälle laitettaisiin muutama sokerimassahahmo koristeeksi. Jäätelökakun tein ihan tavallisesta kaupan pakettijäätelöstä, päärynää, mansikkaa ja suklaata. Annoin jäätelön pehmentyä hetken ja laitoin kelmulla vuorattuun vuokaan. Annoin jähmettyä pakastimessa ja lisäsin uuden kerroksen toisesta paketista ja vielä kolmannen uuden jäähdyttämisen jälkeen. Näin saatiin kiva kolmivärinen kakku. Reunoille laitoin kahdenlaisia vohvelikeksiä.
Lastenjuhlien tarjottavaa jäi seuraavana päivänä tulleille sukulaisillekin. Tarjolla oli mm. Tähti-pikkuleipiä ja värikkäitä popseja. Pikkuisiin pätkismuffineihin ei laitettu mitään koristetta. Lastenjuhlien kestosuosikki on coctailtikut, joissa oli yksinkertaisesti nakkia, lihapullia, rypäleitä ja juustoa. Näiden muovisista tikuista tuli perheen kissan suosikkileluja. :D
Juhlien aluksi askartelimme yhdessä Doran rannekorut. Sinisiä kukkahelmiä ei löytynyt valmiina, joten pujottelin sinisistä puuhelmistä kukanmuotoiset kuviot valmiiksi ja juhlavieraille jäi keltaisten puuhelmien pujotteleminen.
Lupasin tyttärelle juhlien ohjelmanumeroksi Doran ohjelman kaltaisen seikkailun. Juonen kehitimme pinjatan ympärille, sillä muutamassa Doran jaksossa on ollut pinjata ja tyttäreni halusi sellaisen. Ilkeä Velmu-kettu oli vohkinut Doran pinjatan ja seikkailijoiden tehtävänä oli etsiä pinjata. Mieheni piirsi kartan, joka johdatti meidät pinjatan luo.
Ensimmäisenä tulimme äksyn vanhan peikon sillalle, joka oli mennyt rikki. Mies piirsi peikon sillan viereen. Jokaisen seikkailijan piti vuorollaan ottaa pala ja sijoittaa se oikean malliseen koloon. Silta tuli kätevästi fleecehuovan palasesta. Seikkailijat olivat iältään 2-7 vuotiaita ja isoimmille tämä oli tietysti vähän helppo, mutta he leikkivät hienosti mukana.
Toisena tulimme vuorelle, jonka huipulle meidän piti kiivetä varoen matkalla sammakoita ja käärmeitä. Kesken kiipeämisen polku huipulle katkesi ja sitä piti jatkaa, jotta matka voisi jatkua. Vuorena toimi portaikko, jolle olimme laittaneet muovisia eläimiä. Polkuna oli portaille asetetut paperit, joita piti sitten jatkaa oikeassa värijärjestyksessä huipulle saakka (punainen, keltainen, vihreä, punainen, keltainen jne.).
Viimeiseksi tulimme hämähäkin luolaan, jossa piti hämähäkin seittien välistä pujotella luolan sisälle ennen kuin hämähäkki ehtisi tulla nappaamaan. Seitti oli oviaukkoon ristiin rastiin viriteltyä kuminauhaa ja hämähäkkikin oli ihan vain kartonkia. Jokainen löysi sopivan aukon ja pääsi luolaan sisälle. Luolassa nähtiin Velmu-kettu (tulostettu kuva seinällä), mutta onnistuttiin pelastamaan pinjata arkusta.
Lopuksi rikottiin yhdessä pinjata ja sisältä paljastuvat karkit, eläinsaippuat ja saippuakuplat sai viedä kotiin. (Anteeksi huono kuvankäsittely. En halunnut laittaa kenenkään lapsen kuvaa näkyville ilman lupaa.)
Seuraavan päivän sukulaissynttäreille tulleille lapsille olin askarrellut pienet reput, joista löytyi samat täytteet kuin pinjatasta paljastui. Kartta ja repun kasvot olivat netistä löytyneet tulosteet, jotka sitten liimasin violetteihin paperipusseihin. Yhdestä pussista leikkasin suikaleita repun olkaimiksi.
Mielestäni meillä oli tosi mukavat synttärit ja tietysti päivänsankarikin tykkäsi. Aikaa jäi vielä ihan vapaaseen leikkimiseenkin. Näitä synttäreitä oli tosi kiva suunnitella. Meillä lasten synttärit on koko perheen projekti, jota sunnitellaan yhdessä useamman kuukauden ajan. Lapsilla on aina yhtä paljon ideoita tarjottavien ja leikkien kanssa ja aikuisena joutuu välillä miettimään miten kauniisti voisi kaikki ideat torpata. Välillä kun nuo ideat tahtovat olla liiankin lennokkaita. :D Näiden synttärien jälkeen tuli joulu ja joulun jälkeen meillä alettiin suunnitella vanhemman tyttären juhlia, joita vietetään muutaman viikon kuluttua maaliskuussa.
Kaverirynttäreille en viitsinyt tällä kertaa kovin monimutkaista kakkua tehdä, kun tuon ikäisille ei kakku oikein hyvin maistu. Päätimme päivänsankarin kanssa tehdä jäätelökakun, jonka päälle laitettaisiin muutama sokerimassahahmo koristeeksi. Jäätelökakun tein ihan tavallisesta kaupan pakettijäätelöstä, päärynää, mansikkaa ja suklaata. Annoin jäätelön pehmentyä hetken ja laitoin kelmulla vuorattuun vuokaan. Annoin jähmettyä pakastimessa ja lisäsin uuden kerroksen toisesta paketista ja vielä kolmannen uuden jäähdyttämisen jälkeen. Näin saatiin kiva kolmivärinen kakku. Reunoille laitoin kahdenlaisia vohvelikeksiä.
Lastenjuhlien tarjottavaa jäi seuraavana päivänä tulleille sukulaisillekin. Tarjolla oli mm. Tähti-pikkuleipiä ja värikkäitä popseja. Pikkuisiin pätkismuffineihin ei laitettu mitään koristetta. Lastenjuhlien kestosuosikki on coctailtikut, joissa oli yksinkertaisesti nakkia, lihapullia, rypäleitä ja juustoa. Näiden muovisista tikuista tuli perheen kissan suosikkileluja. :D
Juhlien aluksi askartelimme yhdessä Doran rannekorut. Sinisiä kukkahelmiä ei löytynyt valmiina, joten pujottelin sinisistä puuhelmistä kukanmuotoiset kuviot valmiiksi ja juhlavieraille jäi keltaisten puuhelmien pujotteleminen.
Lupasin tyttärelle juhlien ohjelmanumeroksi Doran ohjelman kaltaisen seikkailun. Juonen kehitimme pinjatan ympärille, sillä muutamassa Doran jaksossa on ollut pinjata ja tyttäreni halusi sellaisen. Ilkeä Velmu-kettu oli vohkinut Doran pinjatan ja seikkailijoiden tehtävänä oli etsiä pinjata. Mieheni piirsi kartan, joka johdatti meidät pinjatan luo.
Ensimmäisenä tulimme äksyn vanhan peikon sillalle, joka oli mennyt rikki. Mies piirsi peikon sillan viereen. Jokaisen seikkailijan piti vuorollaan ottaa pala ja sijoittaa se oikean malliseen koloon. Silta tuli kätevästi fleecehuovan palasesta. Seikkailijat olivat iältään 2-7 vuotiaita ja isoimmille tämä oli tietysti vähän helppo, mutta he leikkivät hienosti mukana.
Toisena tulimme vuorelle, jonka huipulle meidän piti kiivetä varoen matkalla sammakoita ja käärmeitä. Kesken kiipeämisen polku huipulle katkesi ja sitä piti jatkaa, jotta matka voisi jatkua. Vuorena toimi portaikko, jolle olimme laittaneet muovisia eläimiä. Polkuna oli portaille asetetut paperit, joita piti sitten jatkaa oikeassa värijärjestyksessä huipulle saakka (punainen, keltainen, vihreä, punainen, keltainen jne.).
Viimeiseksi tulimme hämähäkin luolaan, jossa piti hämähäkin seittien välistä pujotella luolan sisälle ennen kuin hämähäkki ehtisi tulla nappaamaan. Seitti oli oviaukkoon ristiin rastiin viriteltyä kuminauhaa ja hämähäkkikin oli ihan vain kartonkia. Jokainen löysi sopivan aukon ja pääsi luolaan sisälle. Luolassa nähtiin Velmu-kettu (tulostettu kuva seinällä), mutta onnistuttiin pelastamaan pinjata arkusta.
Lopuksi rikottiin yhdessä pinjata ja sisältä paljastuvat karkit, eläinsaippuat ja saippuakuplat sai viedä kotiin. (Anteeksi huono kuvankäsittely. En halunnut laittaa kenenkään lapsen kuvaa näkyville ilman lupaa.)
Seuraavan päivän sukulaissynttäreille tulleille lapsille olin askarrellut pienet reput, joista löytyi samat täytteet kuin pinjatasta paljastui. Kartta ja repun kasvot olivat netistä löytyneet tulosteet, jotka sitten liimasin violetteihin paperipusseihin. Yhdestä pussista leikkasin suikaleita repun olkaimiksi.
tiistai 13. toukokuuta 2014
Merenneitosynttärit
Tyttären 7-v juhliin löytyi teema vähän vahingossa. Ensin oli puhetta Barbiejuhlista, mutta näin kuvan kivasta merenneitokakusta ja ehdotin tyttärelle merenneitojuhlia. Tytär innostui tosissaan ja näitä juhlia on ideoitu useamman kuukauden ajan.
Sukulaisten kutsuun mies teki meille perinteiseen tyyliin teemaan sopivan kuvan. Kaverikutsuista jäi kuva ottamatta, mutta ne olivat sinisestä kartongista askarreltu simpukan muotoisia ja kuviot oli kimalleliimalla. Sisälle tekstasin kalligrafiaa harjoitellakseni kutsutekstit käsin.
Kaikilla järjestämilläni kaverijuhlilla olen tuskastellut sitä, että ruokapöydän äärellä on niin ahdasta ja tarjottavat eivät mahdu pöytään ja ruokailu on yhtä kaaosta. Nyt päätin investoida pöytiin ja tuoleihin. Hiihtolomalla tehtiin reissu Tampereen Ikeaan ja ostin sieltä neljä pöytälevyä jalkoineen sekä 12 jakkaraa. Lisäksi mukaan lähti yksi vähän isompi pöytä tarjoilupöydäksi. Ajattelin, että meillä näitä synttäreitä vielä juhlitaan useampana vuotena ja on sitten muitakin juhlia ajatellen varalle tuoleja. Ne saa kätevästi varastoon säilöön. Ja täytyy sanoa, että tämän parempaa päätöstä en olisi voinut tehdä. Olohuoneen pöytä siirrettiin sivuun ja siihen sai ison pöydän, jonka ympärille kaikki kaverit mahtuivat. Pöydälle koristeeksi löytyi kalaverkkoa, simpukoita ja meritähtiä.
Kertakäyttöastiat löytyi Juhlamaailmasta samoin kuin koristelussa käytetyt kreppipaperinauhat. Noissa merihenkisissä kreppiaperiseinissä oli kyllä melkoinen leikkaaminen, mutta olin lopputulokseen oikein tyytyväinen. Ikeasta ostettu parisängyn lakana toimi loistavasti liinana.
Myös tarjoilupöytä oli olohuoneessa, joten syöjien oli helppo käydä santsaamassa. Ainut kuva pöydästä on melkoisesti heilahtanut, kun kiireessä nappasin kuvan ennen kuin juhlijat tuhostivat tarjottavat. Myös tarjoilupöydän liina oli Ikean lakana. Tarjoilupöydän taakse tein kreppipaperista nauhoja koristeeksi.
Mies kaiversi melonista hain tarjoilupöydän koristeeksi ja se oli ehdottomasti lasten mieleen. Valitettavasti kaupassa oli ollut melko pieniä meloneja, isommasta olisi tullut vielä näyttävämpi.
Kovin paljon ohjattua ohjelmaa ei tytär halunnut, vaan lapset saivat leikkiä vapaasti. Jokainen, joka halusi sai maalata vesiväreillä kipsisen kultakalan jääkaappimagneetiksi. Niiden tekeminen meinasi vähän tihkaista, kun kaapissa oleva kipsi loppui kesken ja jouduin hankkimaan kahteen kertaan uutta kipsiä. Ensimmäinen ei kuivunut millään ja toinenkin hyvin huonosti. Tytär itse valitsi muotin Leipurinputiikista ja koska muotilla sai vain yhden kalan kerralla, meinasi kuivatusaika olla turhan pitkä. En edes tiedä kuinka monta kalaa katkaisin pyrstön juuresta, kun yritin irrottaa vielä vähän kosteaa kalaa muotista. Lopulta jopa uunissa lämmittämällä kuivatin kipsiä. Jännä, kun ne ensimmäisellä kipsillä tehdyt kuivuivat ihan hetkessä ja tuolla viimeisellä sai kuivattaa kokonaisen päivän.
Lapset maalasivat tosi hienoja kaloja. Kaikki erilaisia ja niin upeissa väreissä.
Kultakalojen lisäksi halusimme antaa kavereille pienen kiitoslahjan muistoksi kivoista juhlista. Etsiessämme netistä ideoita juhliin törmäsimme saippuapusseihin, joissa saippuamassaa oli sulatettu pussiin ja sinne laitettu muovinen kultakala sisälle. Ikäänkuin akvaariokaupasta ostettu oikea kala vesipussissa. Ohje löytyy täältä. Innostuimme tyttären kanssa ideasta aivan valtavasti ja yhden sunnuntaipäivän ajan surffailimme netissä ja yritimme löytää saippuamassaa, kultakaloja ja sopivan pieniä muovipusseja. Saippuamassan hinnoissa oli valtavia eroja ja halvin oli Lahjapuodissa joskin kilohinta on noussut reilusti siitä helmikuusta, kun tilasin. Hinta vaihteli vähän alle kympin kilolta jopa kahteenkymppiin kilolta. Tilasin kolme kiloa ja se riitti 24 pussiin, joskin olisin halunnut tehdä vähän reilumpia, niin olisivat olleet näyttävämpiä. Mutta kivoja niistä tuli noinkin. Kaloja emme löytäneet mistään Suomesta ja ne alkuperäisen ohjeen kauniit oranssit kalat oli hurjan kalliita. Amazonilta Englannista löytyi pakkaus eri värisiä kaloja ja postikuluineen kalat tekivät euron kappale, eli ei ollenkaan paha hinta. Myös tarpeeksi pienten muovipussien löytäminen oli hankalaa. Kauppojen pussit on kaikki niin valtavan leveitä, että niihin menisi tolkuttomasti massaa. Lopulta löysin tosi edullisia pikkupusseja täältä. Pussit olivat niin halpoja, että tilasin useita erilaisia pakkauksia ja nyt pikkupusseja on loppuelämän tarpeisiin kaapissa. Pussit tulivat kai Puolasta, vaikka maksun saikin suorittaa kotimaiselle tilille.
Mies porasi simpukankuoriin pienen reiän ja sellainen kiinnitettiin pussin naruun. Simpukkaan kirjoitettiin Kiitos.
Merenneitoteemaan sopivaa tarjottavaa mietittiin yhdessä ja tytär toivoi muffinseja, kakun, popseja ja pikkuleipiä. Lisäksi tarjolla oli suolaisia kultakalakeksiä, naksuja, karkkia ja boolia. Boolin piti olla sinistä, mutta omenamehu oli sen verran keltaista, että boolista tuli sinistä väriä lisätessä vihreää. Mutta ei sekään paha ollut ja pääasia tietenkin, että maistui juhlijoille.
Tyttären toiveesta tein pätkismuffinseja, jotka koristeltiin teemaan sopivasti. Lisäksi tytär toivoi porkkamuffinseja ja ne tein minikokoisina, kuorrute pursotettuna päälle, ilman koristeita. Vuoiksi tytär valitsi siniset maastokuvioidut vuoat, joskin maastokuviointi (onneksi) jäi epäselväksi ja vuoka oli vain kivan elävän sininen. Sattui vielä sopivasti koristeelliset kakut -lehden mukana tulemaan silikoninen simpukkamuotti, jolla sai kätevästi koristeet sokerimassasta muffinseihin.
Simpukan malliset piparit oli pumpernikkelitaikinaa. Ne leikkasin samalla mallilla kuin kutsukortit kavereille.
Lisäksi tarjolla oli kalakeksejä, jotka tein ylioppilaiden ohjeella. Meinasin polttaa kalaparat, mutta ihan maistuvia niistä onneksi tuli.
Sinooperissa osui silmääni wiltonin suklaamuotti ja aivan pakkohan se oli ostaa ja käyttää, kun niin hyvin tähän teemaan sopi. Olin jo aiemmin suunnitellut ostavani Lidlistä simpukkasuklaita, mutta niitä ei tarvittukaan, kun tein näitä. Tavallista valkoista suklaata sulatettuna, Fazerin sinistä sulatettuna ja sekoitus näitä kahta suklaata.
Näiden lisäksi oli tietysti kakku, mutta siitä tulee oma postauksensa, kunhan ehdin.
Sukulaisten kutsuun mies teki meille perinteiseen tyyliin teemaan sopivan kuvan. Kaverikutsuista jäi kuva ottamatta, mutta ne olivat sinisestä kartongista askarreltu simpukan muotoisia ja kuviot oli kimalleliimalla. Sisälle tekstasin kalligrafiaa harjoitellakseni kutsutekstit käsin.
Kaikilla järjestämilläni kaverijuhlilla olen tuskastellut sitä, että ruokapöydän äärellä on niin ahdasta ja tarjottavat eivät mahdu pöytään ja ruokailu on yhtä kaaosta. Nyt päätin investoida pöytiin ja tuoleihin. Hiihtolomalla tehtiin reissu Tampereen Ikeaan ja ostin sieltä neljä pöytälevyä jalkoineen sekä 12 jakkaraa. Lisäksi mukaan lähti yksi vähän isompi pöytä tarjoilupöydäksi. Ajattelin, että meillä näitä synttäreitä vielä juhlitaan useampana vuotena ja on sitten muitakin juhlia ajatellen varalle tuoleja. Ne saa kätevästi varastoon säilöön. Ja täytyy sanoa, että tämän parempaa päätöstä en olisi voinut tehdä. Olohuoneen pöytä siirrettiin sivuun ja siihen sai ison pöydän, jonka ympärille kaikki kaverit mahtuivat. Pöydälle koristeeksi löytyi kalaverkkoa, simpukoita ja meritähtiä.
Kertakäyttöastiat löytyi Juhlamaailmasta samoin kuin koristelussa käytetyt kreppipaperinauhat. Noissa merihenkisissä kreppiaperiseinissä oli kyllä melkoinen leikkaaminen, mutta olin lopputulokseen oikein tyytyväinen. Ikeasta ostettu parisängyn lakana toimi loistavasti liinana.
Myös tarjoilupöytä oli olohuoneessa, joten syöjien oli helppo käydä santsaamassa. Ainut kuva pöydästä on melkoisesti heilahtanut, kun kiireessä nappasin kuvan ennen kuin juhlijat tuhostivat tarjottavat. Myös tarjoilupöydän liina oli Ikean lakana. Tarjoilupöydän taakse tein kreppipaperista nauhoja koristeeksi.
Mies kaiversi melonista hain tarjoilupöydän koristeeksi ja se oli ehdottomasti lasten mieleen. Valitettavasti kaupassa oli ollut melko pieniä meloneja, isommasta olisi tullut vielä näyttävämpi.
Kovin paljon ohjattua ohjelmaa ei tytär halunnut, vaan lapset saivat leikkiä vapaasti. Jokainen, joka halusi sai maalata vesiväreillä kipsisen kultakalan jääkaappimagneetiksi. Niiden tekeminen meinasi vähän tihkaista, kun kaapissa oleva kipsi loppui kesken ja jouduin hankkimaan kahteen kertaan uutta kipsiä. Ensimmäinen ei kuivunut millään ja toinenkin hyvin huonosti. Tytär itse valitsi muotin Leipurinputiikista ja koska muotilla sai vain yhden kalan kerralla, meinasi kuivatusaika olla turhan pitkä. En edes tiedä kuinka monta kalaa katkaisin pyrstön juuresta, kun yritin irrottaa vielä vähän kosteaa kalaa muotista. Lopulta jopa uunissa lämmittämällä kuivatin kipsiä. Jännä, kun ne ensimmäisellä kipsillä tehdyt kuivuivat ihan hetkessä ja tuolla viimeisellä sai kuivattaa kokonaisen päivän.
Lapset maalasivat tosi hienoja kaloja. Kaikki erilaisia ja niin upeissa väreissä.
Kultakalojen lisäksi halusimme antaa kavereille pienen kiitoslahjan muistoksi kivoista juhlista. Etsiessämme netistä ideoita juhliin törmäsimme saippuapusseihin, joissa saippuamassaa oli sulatettu pussiin ja sinne laitettu muovinen kultakala sisälle. Ikäänkuin akvaariokaupasta ostettu oikea kala vesipussissa. Ohje löytyy täältä. Innostuimme tyttären kanssa ideasta aivan valtavasti ja yhden sunnuntaipäivän ajan surffailimme netissä ja yritimme löytää saippuamassaa, kultakaloja ja sopivan pieniä muovipusseja. Saippuamassan hinnoissa oli valtavia eroja ja halvin oli Lahjapuodissa joskin kilohinta on noussut reilusti siitä helmikuusta, kun tilasin. Hinta vaihteli vähän alle kympin kilolta jopa kahteenkymppiin kilolta. Tilasin kolme kiloa ja se riitti 24 pussiin, joskin olisin halunnut tehdä vähän reilumpia, niin olisivat olleet näyttävämpiä. Mutta kivoja niistä tuli noinkin. Kaloja emme löytäneet mistään Suomesta ja ne alkuperäisen ohjeen kauniit oranssit kalat oli hurjan kalliita. Amazonilta Englannista löytyi pakkaus eri värisiä kaloja ja postikuluineen kalat tekivät euron kappale, eli ei ollenkaan paha hinta. Myös tarpeeksi pienten muovipussien löytäminen oli hankalaa. Kauppojen pussit on kaikki niin valtavan leveitä, että niihin menisi tolkuttomasti massaa. Lopulta löysin tosi edullisia pikkupusseja täältä. Pussit olivat niin halpoja, että tilasin useita erilaisia pakkauksia ja nyt pikkupusseja on loppuelämän tarpeisiin kaapissa. Pussit tulivat kai Puolasta, vaikka maksun saikin suorittaa kotimaiselle tilille.
Mies porasi simpukankuoriin pienen reiän ja sellainen kiinnitettiin pussin naruun. Simpukkaan kirjoitettiin Kiitos.
Merenneitoteemaan sopivaa tarjottavaa mietittiin yhdessä ja tytär toivoi muffinseja, kakun, popseja ja pikkuleipiä. Lisäksi tarjolla oli suolaisia kultakalakeksiä, naksuja, karkkia ja boolia. Boolin piti olla sinistä, mutta omenamehu oli sen verran keltaista, että boolista tuli sinistä väriä lisätessä vihreää. Mutta ei sekään paha ollut ja pääasia tietenkin, että maistui juhlijoille.
Tyttären toiveesta tein pätkismuffinseja, jotka koristeltiin teemaan sopivasti. Lisäksi tytär toivoi porkkamuffinseja ja ne tein minikokoisina, kuorrute pursotettuna päälle, ilman koristeita. Vuoiksi tytär valitsi siniset maastokuvioidut vuoat, joskin maastokuviointi (onneksi) jäi epäselväksi ja vuoka oli vain kivan elävän sininen. Sattui vielä sopivasti koristeelliset kakut -lehden mukana tulemaan silikoninen simpukkamuotti, jolla sai kätevästi koristeet sokerimassasta muffinseihin.
Simpukan malliset piparit oli pumpernikkelitaikinaa. Ne leikkasin samalla mallilla kuin kutsukortit kavereille.
Lisäksi tarjolla oli kalakeksejä, jotka tein ylioppilaiden ohjeella. Meinasin polttaa kalaparat, mutta ihan maistuvia niistä onneksi tuli.
Sinooperissa osui silmääni wiltonin suklaamuotti ja aivan pakkohan se oli ostaa ja käyttää, kun niin hyvin tähän teemaan sopi. Olin jo aiemmin suunnitellut ostavani Lidlistä simpukkasuklaita, mutta niitä ei tarvittukaan, kun tein näitä. Tavallista valkoista suklaata sulatettuna, Fazerin sinistä sulatettuna ja sekoitus näitä kahta suklaata.
Näiden lisäksi oli tietysti kakku, mutta siitä tulee oma postauksensa, kunhan ehdin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








