Tästä se kaikki oikeastaan alkoi. Olin tehnyt muutamia kakkuja aiemmin, tyttöjen ristiäisiin ja synttäreille. Enemmän olin harjoitellut tähtipursotuksia kermasta, en sokerimassajuttuja. Nuoremman tyttären ristiäisiin talvella 2010 tein ensimmäisen massapintaisen kakun. Huonolla menestyksellä. Massa oli nurkista kovettunut ja sitä oli kaulinnan jälkeen tosi vaikea saada kakun päälle nätisti. Ja kun vihdoin sen sain taiteiltua kakun päälle, se reagoi kakun kosteuteen ja suli pois. Olin kyllä lukenut, että massa tarvitsee eristeen alleen, mutta ymmärtänyt tai yhdistellyt päässäni asioita väärin ja valinnut vääränlaisen eristeen. Itkuhan siinä pääsi, kun jääkapissa lainehti sokerilientä ja kakun reunat oli paljaana.
Tyttären täyttäessä 2, meillä pidettiin muumisynttärit. Olin katsellut netistä kivoja kakkuideoita ja pyysin miestä tekemään sokerimassasta muumihahmoja. Hän kun on meillä se taiteellisesti lahjakas, en minä. Kun mies ei saanut aikaiseksi hahmoja tehdä, turhautuneena aloin itse niitä väkertämään.
Kakusta ei valitettavasti ole parempaa kuvaa. Hahmot on siis sokerimassaa. Kakun pinta on vaahtokarkkimassaa. En oikein ole päässyt sinuiksi sen kanssa. Sitä on mielestäni vaikea kaulia, kun se on niin tönkköä ja kauliessa tuntuu, että se samantien kutistuu takaisin. Ja mielestäni kakkua on hankala leikata vaahtismassan ollessa sitkeän tahmea.
Muumitalo on tehty kääretortusta.Kaupan valmis kääretorttu oli melko haperon höttöinen ja sen päällystäminen sokerikreemillä ja massalla oli vaikea. Ikkunatkin meni vähän kuinka sattuu.Olisi kannattanut ensin laittaa ikkunat ja pursottaa niiden reunat ja sitten vasta asettaa talo kakun päälle.
Tässä kakkupohjana oli mehevä suklaapohja. Täytteenä oli nougat- ja vaniljavanukastäytteet. Molemmat Kinuskikissan ohjeilla tehty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti