keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Pystykangaspuu-neulakinnas-lautanauhakakku

Hibernaatiopesäkkeen Sahra on todellinen taituri historiallisten käsitöiden kanssa. Olen saanut häneltä monta kertaa apua kasvivärjäyksen, lautanauhojen kutomisen tai neulakinnastekniikan kanssa. Sahra on ihastellut kakkujani ja harmitellut meidän välimatkaa. Jos välissä ei olisi lähes puolta Suomea, niin myöhäisrautakaudenkäsityöt-aihenen kakku olisi varmasti jo Sahran kahvipöytää koristanut. Lupasin kuitenkin hänelle, että teen kakun "hänelle", jos enää ikinä ehdin tehdä kakkua itselleni. Tekisin siis Sahran näköisen kakun, vaikka söisinkin sen itse. 

Tässä kakussa lunastan nyt lupaukseni Sahralle. Samalla iskin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sillä olin kakukahvit velkaa äidilleni ja hänen miehelleen. He kävivät viime kesänä rakentamassa tytöille leikkimökkiä ja lupasin tarjota leikkimökkikahvit, kun mökki on valmis. Mökki valmistui kuitenkin niin loppukesästä, että kahvikutsut jäi pitämättä. Nyt kesälomalla oli aikaa pitää leikkimökin tupaantuliaiset ja tarjota tietenkin kakkua.

Joten tässä Sahra, pystykangaspuu-neulakinnas-lautanauhakakkusi, ole hyvä!


Alkuperäisenä ajatuksenani oli tehdä ihan oikeaa lautanauhaa, mutta nuo sokerimassalangat olivat niin hentoisia, ettei niitä saanut pyöriteltyä nauhaksi saakka. Lautoja on 8, 2 reunalautaa kummassakin reunassa yksivärisinä. Keskimmäisissä laudoissa on kahta väriä ja ihan oikeaa helppoa kuviotakin näillä pujotuksilla saisi aikaan. Niin ja värit lankoihinhan on ihan selvästi saatu lupiinista ja koivusta.


Pystykangaspuita käytettiin kankaan kutomiseen. Sokerimassasta ei kovin yksityskohtaisia puita saanut tehtyä. Ja vasta kun olin liimannut langanpäät painoihin, tajusin, että ne taisivat kyllä mennä vähän väärin. :D Ja nostaessani kangasta puille reunimmaiset langat menivät poikki. Mutta eiköhän se asiansa aja ja aiheeseen perehtyneet (toivottavasti) tunnistavat. Niin kankaan lanka on värjätty morsingolla.


Neulakinnastyön tekeminen sokerimassasta se vasta haastavaa olikin. Joten päädyin tekemään pyöreän sukan alun pallon päällä ja painoin siihen langan ääriviivoja. Luiseen neulaan pujotin pätkän lankaa, jonka kiinnitin sukanalkuun. Lanka on selkeästi värjätty krapilla ja pistona on 1+2. :D



Sisällä tässä kakussa oli daim-vadelma-mascarponetäyte ja kakkupohja oli gluteeniton. Kakku löytyi valmiiksi täytettynä pakastimesta. :)

Tätä kakkua oli ihana tehdä, kun kyseessä oli itsellekin niin rakkaista asioista. Vaikka pystykangaspuilla en ole kutonut, niin muuten vapaa-aika menee keskiaikaisten käsitöiden parissa. Aina on monta projektia kesken. Toisaalta kakku aiheutti tuskaakin, kun tietää kuinka juttujen pitäisi mennä ja kuinka niiden haluaisi menevän, mutta ei vain saa niin tehtyä. Langasta on paljon helpompaa tehdä kuin sokerimassasta. :D

2 kommenttia:

  1. Tämä on täydellinen.
    Tämä on ehdottomasti yksi hienoimmista ja samalla koskettavimmista asioista, joita minulle on koskaan tehty.
    Kiitos tavattoman paljon upeasta kakusta <3
    Ihailuni sinua kohtaan kohosi juuri aivan uusiin ulottuvuuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Kiitos! Mähän menen ihan sanattomaksi. :D

      Poista