perjantai 21. marraskuuta 2014

Kakku 60-vuotiaalle

Tämä kakku meni siellä kaikkein läheisimpien listalla olevalle, eli omalle äidilleni, jonka pyöreitä juhlimme elokuussa. Itselläni oli selkeä visio kakusta, mutta vähän jouduin muuttamaan suunnitelmia, kun reunalle tekemäni pitsi ei suostunut millään irtoamaan muotista repeämättä. Äiti toivoi jotain melko yksinkertaista, jossa kakun päällinen ei olisi täyteen tungettu kaikenlaista.


Violetti on yksi äidin (ja minun) lempiväreistä, joten tein päälle violetteja anemoneja. Harmillisesti loppukesän sää oli kakkujen kannalta aika vaikea, koristeita ei meinannut saada millään kuivumaan ja nämäkin anemonet murentuivat kakun päälle laitettaessa. Pehmeä massa ei jaksanut pitää kukkien terälehtiä kauniisti asennossa, vaan ne vääntyivät alaspäin ja murtuivat. Jouduin niitä sitten liimailemaan ja tukemaan paperilla viime hetkiin saakka.


Meillä tuo rakkaus käsityöihin menee sukupolvelta toiselle. Äidin äiti on vielä kahdeksankymmpisenäkin kova tekemään käsillä ja kokeilee innolla uusia juttuja. Äiti ompelee, virkkaa, tekee ristipistoja, askartelee ja vaikka mitä muuta. Onneksi ihanat kädentaidot ja innostus ovat periytyneet myös minulle ja näyttää jo tuo neljäs polvikin omien tyttärien muodossa saaneen saman pureman. 

Äidin kakkuun piti kukkien lisäksi saada jotain henkilökohtaista ja ideat löytyivät osittain sieltä käsitöiden maailmasta. Yksi selvimmistä lapsuusmuistoistani on äiti istumassa oranssin ompelukoneen takana tekemässä milloin mitäkin vaatetta meille lapsille tai muille sukulaisille. Siksi kakkuun piti ehdottomasti tulla oranssi ompelukone. Karjalaisevakon lapsena äiti on ollut kovin kiinnostunut perinnöstään ja kakun koristeeseen pääsi mukaan äidin tekemä karjalainen käspaikka kukkilintuineen. Tanssi on ollut yksi äidin lempiharrastuksista vuosikymmenten ajan. Siksi koristeesta löytyy myös äidin tanssikengät. Viime vuosien aikana äiti on innostunut kokeilemaan helmitöitä ja niihin liittyen tein koristeeseen helmet. Noissa helmissä taisikin olla kaikista kovin työ, sillä sisällä on sokerimassapötkylä, jonka päällystin nonparelleilla. Jokainen nonparelli on yksitellen aseteltu pinseteillä paikoilleen.


Tämä gluteeniton ja laktoositon kakku oli mitoitettu 30 hengelle ja piti sisällään sitruunakiisseliä ja vaniljarahkaa.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Valkoinen hääkakku

Sain suuren kunnian toteuttaa kakun erään parin toukokuiseen hääjuhlaan. Lähdimme liikkeelle valkoisen ja hopea yhdistelmästä ja aiemmin keväällä tein pari pientä koekakkua, jossa testasin erilaisia miettimiämme ideoita ja samalla kokeiltiin paria mielessä ollutta täytevaihtoehtoa.

Lopulliseen kakkuun ajatukset olivat hieman jalostuneet ja kakun väriksi tuli ihan pelkkä valkoinen, jossa hopea jäi ripaukseksi koristeissa. Morsian ihastui erään mallikuvan kakkuun, jossa kerroksia reunusti helminauha ja kukat laskeutuivat putousmaisesti alas. Kakkuun tulisi muutamia isompia kukkia ja lisäksi erilaisia pienempiä kukkasia.

Täytyy sanoa, että vielä siinäkin vaiheessa, kun kukat oli kiinnitetty kakkuun, ei kakku mielestäni näyttänyt oikein miltään. Vasta kukkien keskustoiksi laitetut hopeahelmet palauttivat uskoni siihen, että kakusta tulee vielä ihan kelvollinen. :D 

Oman haasteensa toi kakun kuljetus n. 30 kilometrin päähän hääpaikalle, aurinkoisessa ja tuulisessa säässä. Kakku oli kahdessa osassa ja se piti koota kokonaiseksi hääpaikalla ja viimeistellä viimeiset kukat liitoskohtaan. Lämpimässä autossa kakku oli hieman pehmentynyt ja ylempiä kerroksia oli melko haastavaa nostaa alempien päälle ilman, että sokerimassapinta repeytyi. Lopputulos oli kuitenkin oikein onnistunut. Lopulta jouduimme vielä juhlapaikalla olleen tarjoilijan kanssa kuljettamaan kokonaisen kakun melko sokkeloista reittiä ulkona sijainneeseen kylmiöön, portaiden, ovien ja ahtaiden kolojen kautta. Onneksi kaikki meni kerrassaan hyvin.

Kuvat on räpsitty kiireessä juhlapaikan keittiössä, jossa taustat oli vähemmän edustavat. Kokeilin elämäni ensimmäistä kertaa vähän kuvankäsittelyä taustoihin. Kaiken lisäksi kameran resoluutio oli jäänyt kaikista pienimmälle ja kuvat ovat melko huonolaatuisia. Mutta eiköhän näistä nyt sentään jotain saa selvää. :)




Kakku oli mitoitetty 75 hengelle ja välissä oli minttu- ja suklaatäytteet. Hankin tuollaisen hopeisen kakkualusta, jota ajattelin jatkossa vuokrata, jos joku vielä hääkakun minulta haluaa. Ja kieltämättä se saa kakun paljon näyttävämmän näköiseksi.


Tällaiset koekakut tein joskus kevään aikana. Toisessa oli Baileystäytettä ja toisessa minttua ja suklaata. Alunperin suunnittelimme kakkuun yhtä tai kahta täysin hopeista kerrosta ja tässä kokeilin, miten se onnistuisi, tulisiko väristä tasainen.