Aivokakku

Kiirettä pitää niin, ettei meinaa ehtiä blogia päivittämään. Tytöt ovat tänä vuonna olleet hirveän innostuneita Halloweenista, vaikka omasta mielestä se on kyllä enemmänkin amerikkalainen juhla eikä kuulu suomalaiseen perinteeseen. Mutta iltojen pimentyessä kieltämättä olen itsekin innostunut kaikenmaailman kauhujutuista, lähinnä leipomuspuolella. Pientä Halloweenjuhlantynkää lupailin tytöille lähinnä siksi, että saisin kokeilla jotain jännää leivontajuttua. Tähän aivokakkuun törmäsin jossain netin syövereissä ja sovelsin amerikkalaista ohjetta ehkä enemmän suomalaiseen makuun sopivaksi.

Kakun sisuksena on Red Velvet cake, jota olen jo pitkään halunnut kokeilla, mutta ei oikein ole ollut tilaisuutta. Ohjeen kakkuun nappasin Pullahiiren blogista. Tein hänen ohjeen mukaisesti, mutta vain puoliskana, jottei kakusta tulisi kovin suurta. Paistoin kaksi kakkupohjaa, 17cm halkaisijan vuoissa ja vähän paistoaikaa lyhentäen.

Kakun alkuperäisessä ohjessa oli pelkkä kakkupohja, mutta itse halusin laittaa täytettä kakkuun. Täytteenkin tein samalla Pullahiiren ohjeella, mutta värjäsin sitä vähän ihonsävyiseksi. Toki sekin olisi voinut olla punaista kuten kakkupohjakin. Leikkasin toisen kakkupohjan kahteen osaan ja asettelin toisen puolen kelmulla vuorattuun pyöreäpohjaiseen kulhoon. Pohja hieman murentui, mutta sain sen kohtuullisen kauniisti asettumaan. Pohjan päälle laitoin täyte-kuorrutettta ja sen päälle kakkupohjan puoliskan. Sen päälle laitoin vielä täytettä ja toisen paistetun pohjan kokonaisena, halkaisematta. En kostuttanut kakkupohjia mitenkään. 

Annoin kakun hieman jähmettyä jääkaapissa ja kumosin sen lautaselle. Kaapista ei löytynyt kovin hyvää alustaa, joten laitoin kakun hopeiselle kertakäyttölautaselle, joka vähän etäisesti ehkä muistuttaa sairaalan metallialustoja. Suojasin lautasta voipaperisuikaleilla. Muotoilin kakkua muistuttamaan enemmän aivojen muotoa.

Muotoilun jälkeen käytin loput täytteestä (jota siis jätin pari ruokalusikallista täyttövaiheessa) kakun päällystämiseen. Aika ronskilla kädellä kuorrutin kakun, jotta saisin sokerimassalle vähän tartuntapintaa.

Sokerimassan värjäsin kevyesti ihonsävyisellä pastavärillä. Massaa saa olla kohtuullinen määrä, koska kerros on paksu. Massasta pyörittelin pötkylää, leikkasin sopiviksi paloiksi ja pyörittelin eri suuntaan meneviksi kiemuroiksi. 

Näitä kiemuroita sitten asettelin kakun pinnalle vieri viereen niin, että koko kakku peittyi.

Yritin olla kovin painelemasta kiemuroita liiskaksi, jotta kakussa säilyisi mukava pintarakenne.

Lopuksi sivelin pullasudilla siemenetöntä vadelmahilloa kakun pintaan. Oikeastaan kaapissa oli ihan tavallista vadelmahilloa, mutta painelin sen siivilän läpi, jolloin sain tehtyä siemenetöntä hilloa. Aluksi tein varovaisen pintakerroksen, mutta pian lisäsin hilloa ronskimmin niin, että sain kakun pinnan koloja ja painanteita täytettyä hillolla.

Ja sitten kakku olikin valmis.

Koepala oli pakko leikata ja maistaa. Samalla tässä suoritan empiiristä koetta sokerimassan käyttäytymisestä vadelmahillon kaverina. Oletan hillon olevan sen verran kosteaa, että massa väistämättä reagoi siihen sulamalla. Haluan nähdä miten nopeasti se tapahtuu ja miten kakun ulkonäkö muuttuu.

Kaikki kunnia Pullahiirelle kakun erinomaisesta mausta. Täytteisiin tottuneelle suomalaiselle ehdottomasti maistuu makea täyte pelkän kuivakakkumaisen pohjan sijaan.