perjantai 21. marraskuuta 2014

Kakku 60-vuotiaalle

Tämä kakku meni siellä kaikkein läheisimpien listalla olevalle, eli omalle äidilleni, jonka pyöreitä juhlimme elokuussa. Itselläni oli selkeä visio kakusta, mutta vähän jouduin muuttamaan suunnitelmia, kun reunalle tekemäni pitsi ei suostunut millään irtoamaan muotista repeämättä. Äiti toivoi jotain melko yksinkertaista, jossa kakun päällinen ei olisi täyteen tungettu kaikenlaista.


Violetti on yksi äidin (ja minun) lempiväreistä, joten tein päälle violetteja anemoneja. Harmillisesti loppukesän sää oli kakkujen kannalta aika vaikea, koristeita ei meinannut saada millään kuivumaan ja nämäkin anemonet murentuivat kakun päälle laitettaessa. Pehmeä massa ei jaksanut pitää kukkien terälehtiä kauniisti asennossa, vaan ne vääntyivät alaspäin ja murtuivat. Jouduin niitä sitten liimailemaan ja tukemaan paperilla viime hetkiin saakka.


Meillä tuo rakkaus käsityöihin menee sukupolvelta toiselle. Äidin äiti on vielä kahdeksankymmpisenäkin kova tekemään käsillä ja kokeilee innolla uusia juttuja. Äiti ompelee, virkkaa, tekee ristipistoja, askartelee ja vaikka mitä muuta. Onneksi ihanat kädentaidot ja innostus ovat periytyneet myös minulle ja näyttää jo tuo neljäs polvikin omien tyttärien muodossa saaneen saman pureman. 

Äidin kakkuun piti kukkien lisäksi saada jotain henkilökohtaista ja ideat löytyivät osittain sieltä käsitöiden maailmasta. Yksi selvimmistä lapsuusmuistoistani on äiti istumassa oranssin ompelukoneen takana tekemässä milloin mitäkin vaatetta meille lapsille tai muille sukulaisille. Siksi kakkuun piti ehdottomasti tulla oranssi ompelukone. Karjalaisevakon lapsena äiti on ollut kovin kiinnostunut perinnöstään ja kakun koristeeseen pääsi mukaan äidin tekemä karjalainen käspaikka kukkilintuineen. Tanssi on ollut yksi äidin lempiharrastuksista vuosikymmenten ajan. Siksi koristeesta löytyy myös äidin tanssikengät. Viime vuosien aikana äiti on innostunut kokeilemaan helmitöitä ja niihin liittyen tein koristeeseen helmet. Noissa helmissä taisikin olla kaikista kovin työ, sillä sisällä on sokerimassapötkylä, jonka päällystin nonparelleilla. Jokainen nonparelli on yksitellen aseteltu pinseteillä paikoilleen.


Tämä gluteeniton ja laktoositon kakku oli mitoitettu 30 hengelle ja piti sisällään sitruunakiisseliä ja vaniljarahkaa.

4 kommenttia:

  1. Hui mikä työ noissa helmissä on ollut :) Hienot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olihan niissä työtä. Täytyy tunnustaa, että tekiessä lyhensin alkuperäistä nauhaa aikalailla, kun nauhan tekeminen tuntui vievän ikuisuuden. Mutta lopputulos oli kyllä juuri niin ihana kuin ajattelinkin. Vaivan arvoista siis.

      Poista
  2. Kiitos Inkku, kakku on ihan minun näköinen ja minua ajatellen tehty. Koristeet ovat aivan mahtavat ja kertovat minun elämästäni ja harrastuksistani. Olet tosi taitava. :) T.Äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos äiti rakas! Sitten vain suunnittelemaan sitä 70v kakkua. :D

      Poista