Tällaisen discokakun voimin juhlittiin erään tyttösen tanssiaisaiheisia synttäreitä. Kakun piti sopia tanssiteemaan ja erilaisia vaihtoehtoja selailtuaan päivänsankari päätyi tällaiseen kakkuun. Kakuntekijän piti vain huomata, ettei kakun laidalla tanssivat saaneet olla mitään typeriä miehiä, vaan tyttöjä! Ihana, miten lapsilla on niin määrätietoisia toiveita. :)
Tanssijat on sokerimassaa. Tein ne aika paksuina, jotteivat vain murtuisi. Annoin niiden kuivua hyvin ennen kiinnittämistä.
Discopallon sisällä oli riisimuromassaa.
Päällystin pallon ensin sokerimassalla, johon liimasin pieniä sokerimassaneliöitä. Lopuksi suihkutin pallon hopeasprayllä.
20 hengen kakussa oli välissä kinuskia ja vadelmaa laktoosittomana.
Tämän kakun piti alunperin olla paloauton mallinen muotokakku. Mutta koska kakku olikin vain 12 hengelle, en uskaltanut luvata autokakkua. Paloauto on kuitenkin suhteellisen korkea, joten ajattelin, että kakku jää korkeutensa takia muuten kooltaan niin pieneksi ja olemattomaksi, ettei se ole minkään näköinen. Siksi ehdotin, että tehtäisiin kakku, jossa on päällä paloauto ja vaikka palomies. Se kävi päivänsankarille ja sellainen sitten toteutettiin.
Paloauto on sisältä riisimuromassaa. Palomies on sokerimassaa. Vähän laitoin lieskoja kakun laidalle, jotta palomiehellä olisi jotain sammutettavaa.
Kakku oli siis 12 hengelle ja sisällä oli kinuskia ja vadelmaa. Ja olisikohan ollut laktoosittomana.
Appivanhempani juhlivat tässä syksyllä 40-vuotista avioliittotaivaltaan. Kerrassaan kunnioitettava saavutus! Pääni suorastaan pursusi ideoita tätä kakkua varten. Molemmat pitävät luonnossa liikkumisesta, joten siitä tuli kakun kantava idea. Loppu kehittyi kuin itsekseen, ideoita tuli lisää sitä mukaa kuin edellisiä sai toteutettua.
Saanko siis esitellä: Appivanhempani!
Siellä luonnon helmassa kesäpäivästä nauttien on tämä pariskunta viettänyt hetken jos toisenkin. Välillä näin idyllisissä tunnelmissa, välillä sateessa märkinä ja kurjina, Lapissa vaeltaen, kotimetsissä makkaraa paistaen ja metsästäen, mökkimaisemissa marjastaen ja sienestäen, yksin, kaksin tai isommalla porukalla.
Appiukko pötköttelee nuotion äärellä päiväunilla odotellen nokipannukahvien keittoa.
Ja jos et löytänyt anoppia kuvasta, niin siellä puskassahan tuo piilottelee.
Anoppini on nimittäin intohimoinen valokuvaaja ja kerrassaan loistavia kuvia saakin otettua. Sieltä puskan keskeltä hän kuvaa lumpeenkukalle laskeutunutta sudenkorentoa...
...Eikä huomaa, että selän takana pupujussi suorastaan poseeraisi kameralle. :D
Tämä gluteeniton kakku piti sisällään sitruunakiisseliä ja vaniljarahkaa. Namia oli. Onnittelut vielä ja onnea sille seuraavalle neljällekymmenelle aviovuodelle! ;)
Joulun ja nuoremman lapsen synttäreiden lähestyessä oli pakko saada pakastinta vähän tyhjättyä, että mahtuu leipomuksia, kinkku ja muut pöperöt tilalle. Suklaakakkupohjat tahtoo helposti nousta keskeltä korkeammalle ja olen laittanut niistä leikatut roippeet pakastimeen talteen, että niistä voi joskus tehdä popseja. Nyt kaivoin valtavan määrän roippeita ja yhden liian pieneksi jääneen kakkupohjan pakastimesta ja aloitin pops-urakan.
Nimipäiväni kunniaksi tarjosin työkavereille näitä popseja. Puolet päällystin Fazerin sinisellä ja puolet valkosuklaalla. Toinen puoli sai tavallista tuorejuustoa ja toinen appelsiinin makuista.
Päädyin tekemään popsit tälla tavalla helposti pikkuisiin vuokiin, jolloin ei ole niin tarkkaa se kuorrutteen valuttaminen. Liika suklaa jää kätevästi vuokaan, edellyttäen ettei sitä ihan hurjan paksusti ole. Koristeluja laitoin vähän sävy sävyyn vuoan kanssa. Kakkupohjia riitti niin paljon, että tikkarintikutkin loppuivat kesken ja oli pakko laittaa loppuihin grillitukuista. Popseja tuli hurja määrä, 100 kpl! Niistä riitti töissä iloa useammaksikin päiväksi. Ja ette usko kuinka monta innostui kokeilemaan näitä itsekin. :D
Lopuksi vielä kuva koko määrästä. Oli ihan pakko vielä napsaista kuva, kun olin saanut kaikki lastattua kuljetusta varten laatikkoon. Ihana määrä herkkua!
Kaksi upeaa ja huumorintajuista naista täyttivät pyöreitä vuosia kesä aikana. Tässä syksyn tullessa työkavereille tarjottiin molempien yhteiseen harrastukseen liittyvää kakkua.
Pieniä ykistyiskohtia kakkuihin laitettiin: lipuissa on päivänsankareiden iät, vähän syksyn sävyjä kukkien ja lehtien muodossa, syksyisten lehtien alla piilottelee muutamia karanneita palloja. Kakun reunaa kiertää salmiakkikuvio, joka on tuttu golfvaatteista (ainakin elokuvissa, siihen minun golftietämys rajoittuukin. :D ),
Kumpikin kakku oli 30 hengelle. Suklaapohjan välissä oli mantelinougattäyte.
Tänä vuonna kukaan tuttu ei tarvinnut kakkua Halloweeniksi. Jotain kivaa ja kammottavaa halusin kuitenkin tehdä, joten päädyin kokeilemaan vähän toisenlaisia popseja kuin aiemmin olen tehnyt. Tänään meillä herkutellaan näillä ... jos kukaan uskaltautuu maistamaan. :D
Suklaakakkupohja ja appelsiinituorejuustoa. Kuorrutettu candymeltseillä. Jostain syystä jääkaappiin laitettaessa suurin osa pinnoista halkesi. Onkohan jollain vastaavia kokemuksia, mistä saattaisi johtua?
Hämähäkin jalat on lakritsinauhaa, pinnalle laitoin suklaaströsseliä. Kurpitsankannat ja silmien siniset on sokerimassasta.
